Täälläpäin on sellainen tapa että virvotaan vasta pitkäperjantain jälkeen, siis lauantaina ja sitten illalla poltetaan niitä kokkoja. Aikoinaan, kun muutimme tänne tämä tuntui vallan käsittämättömältä, mutta nykyään olen ihan tyytyväinen tästä poikkeamasta, sillä en ikinä kuitenkaan muista varata ajoissa mitään palkkioita pikkunoidille. Nyt siis tulee tämä palmusunnuntai muistuttamaan. Toiseksikin saa mukavasti tuon vapaapäivän niiden vitsojen valmisteluun, koska niitähän ei kannata liian aikaisin tehdä nurkkiin pyörimään. Onneksi pikkuhiljaa tytöistäkin alkaa olla apua vitsojen väsäämisessä. Eräsikin vuosi muistelen viitisenkymmentä vitsaa väsänneeni, eikä se enää kahdenkymmenennen jälkeen ole mitään mieltä ylentävää puuhaa.

   Eilisen työpäivän vuoksi viikkosiivous siirtyi tälle päivälle ja tällä tahdilla se ei ikinä valmistukaan. Vasta sain kahden tytön puhtaat vaatteet paikoilleen, ja vaatehuonetta vähän järjesteltyä. Isäntä nukkuu, tietysti. Yrittää tieten nukkua siivouksen ohi. Vaan eipä taida onnistua, kyllä nuo matot ja roskat tossa sen verran jaksaa odottaa...