Hitaanlaisesti näyttää tämä vuosi käynnistyvän, ainakin meillä. Uudenvuoden aatto meni ystäväperheen vieraillessa meillä. Lapsia oli kaikenkaikkiaan kuusi ja voitte vain kuvitella minkämoinen meno. Ensin syötiin yltäkylläisesti. Vaikka sitä kuvittelisikin että kaiken tuon jouluisen ahtamisen jälkeen olisi jo aika kyllästynyt syömiseen, niin kummastipa vain maistui. Kymmenen korvilla siirryttiin tinanvalantaan autotalliin (ulkona kävi inhottava viima). Naapurista kuului silloin jo aikamoinen pauke. Malttamaton isäntä sielläkin siis. Tähtisadetikut oli tietysti lasten suosikkeja ja ihme kyllä kenenkään hanskat ei edes kärventyneet. Tinojen jälkeen olikin jo melkein puoliyö. Siispä raketit taivaisiin. Näkyivätpä kerrankin tosi komeasti, kun oli viitisen astetta pakkasta ja tähtikirkas taivas. Ainoana miinuspuolena oli tietysti se että joka paikka oli ihan jäässä. Päivällä kun satoi vettä aikalailla. Naapurin harrikkamies oli kaatunut tinakauhaa noutaessaan niin että sai ilmaa haukkoa monta minuuttia. Se kyllä tuntuu uskomattoman pahalle kun keuhkot tyhjenee ilmasta. Pasikin kokeili kallonsa kestävyyttä , mutta onneksi siitä selvittiin säikähdyksellä. Ja päänsäryllä. Se hiekoittaminen olis vissiin kannattanut aloittaa vähän aiemmin.

     Tänään keräilin joulukoristeita pois. Nautin aina kun ne saa kaivaa esille ja nykyään nautin jo siitäkin että ne saa kerätä pois. Tuota tavaraa kun on ilman kaikenmailman olkipukkejakin ihan riittävästi. Olohuoneen ikkunassa olevat rottinkitähdet saa kuitenkin olla vielä jonkin aikaa. Tyttöjen huoneissakin käytiin vähän raivaamassa. Ne muovilaatikot on vieläkin ostamatta. Kävin niitä jo kerran etsimässä, mutta en löytänyt kuin yhden joka menetteli jotenkuten. Siinä "asuu" nyt kaikki barbit,brätsit, winxit ja muut nukkekansalaiset ja tietysti heidän tykötarpeensa.

     Lunta on maassa sen verran että pulkka kulkee. Saatiin ihan lumikolallakin muutamaan otteeseen työnnellä tuota pihaa puhtaaksi. Mukavan hikistä hommaa, siinä se kinkku sai kyytiä. Saatiinpa tytöille jonkinnäköinen kasakin aikaiseksi tuohon pihan reunaan. Siinä ne tänäänkin kävivät liukureita kokeilemassa. Pasi on lomaillut tämän viikon ja saatiin siis jokunen kotihommakin tehtyä. Polttopuiksi sahattiin vanhoja lautoja joista ensin kolme tuntia kahteen pekkaan irrotettiin nauloja. Järjetöntä hommaa mutta tulipa tehtyä. Onhan niitä kivempi poltella kun ei tule pesät nauloja täyteen. Tarkoitus on jatkaa tuota polttopuuhommaa vielä pienimuotoisella puunkaadolla. Isojen puiden tieltä pienempiä pois että saavat kasvaa rauhassa. Tikkumakkaraa luvassa siis.

     Oona täyttää tiistaina seitsemän vuotta. Iso tyttö jo. Taitaa olla kouluunkin valmiimpi kuin sitä tahtoo itselleen edes myöntää. Reipas ja aurinkoinen ja ihme kyllä välillä kovin itsepäinenkin. Ihan korvaamaton kuitenkin, niinkuin nuo pikkusiskonsakin!