Työpäivän jälkeen parannettiin maailmaa ystävättären kanssa kahvikupposten äärellä. Oli mukavaa kun ollaan niin samalla aaltopituudella, heillä neljä poikaa aikalailla saman ikäisiä kun meidän tytöt. Pitää ottaa uusiksi taas joku ilta. Naureskeltiin mm. miesten lihomiselle ja omalle laiskuudelle. Joulu on kuulemma jo kahden viikon päästä ja hommat on aikalailla kesken meillä molemmilla. Päätettiin kuitenkin olla ottamatta siitä stressiä, elämästä kun on vaikeampi nauttia murehtimalla turhuuksia. Kolmen viikon kuluttua näet joulu on jo ohi!

   Töissä oli mielenkiintoinen päivä. Istuttelin muutaman jouluisen korin ja kaikenlaista pikku puuhastelua siinä ohessa. Hämmästelin jälleen, että kuinka hyvin mut on otettu vanhojen asiakkaiden kohdalta vastaan. Mulla kun on tavattoman huono nimi- ja kasvomuisti ja siellä lappaa jos jonkinnäköistä ukkoa ja akkaa. Tänäänkin joku (Kirsti) tuli hakemaan surukukkia, kun oli kuullut jonkun tuttunsa nukkuneen pois. Siinä selitteli mulle ummet ja lammet että kuka ja millainen se vainaja oli ollut, ihan niinkuin minä olisin sen tuntenut. Nyökyttelin kohteliaasti ja kuuntelin sujuvasti. Kauniin puketin väsäsin ja olin kovin myötäelävä, tai ainakin yritin.

   Ja unohdin tuoda kotiin uuden haisulin. Ensimmäinen kun on jo menettänyt tuoksunsa ja kukkienreunat kurtistuu. Mukavana jouluvinkkinä vain kaikille, että laittakaa hyasintti WC-altaan (ei siis pöntön) reunalle. Ei tarvitse käyttää ison hädän jälkeen ilmanraikastinta ja on miellyttävä istua pienemmälläkin asialla. Tietysti vain jos sattuu tykkäämään haisuleista.