En avannut tietokonetta moneen päivään ja kuvittelin että olisin saanut edes joltakulta ystävälliseltä henkilöltä viestin, mutta postiluukkuun oli kilahtanut vain  josefsonin ja erätukun tusinamainokset. Tämän jälkimmäisen postituslistalle olen päässyt erehdyksissä, koska joku mies(!en ainakaan tunnusta!) oli antanut mun sähköpostiosoitteen omanaan. Lähestyin jo kertaalleen n. vuosi taakseppäin heidän asiakaspalveluaan ja yritin päästä listalta pois. Sieltä kyllä luvattiin mut sieltä poistaa, mutta sitä ihmettä ei ole vielä tapahtunut. Toisaalta, mulla olis ollut vain yksi posti odottamassa, jos en olisi sille listalle kuulunut. Pitääkö tästä tehdä päätelmä että liittyä kaikkii mahdollisiin postituslistoihin, jotta voi tuntea itsensä tärkeämmäksi. Ehkä en kuitenkaan, ehkä suosittelisi muillekaan ensimmäiseksi, enkä vielä toiseksikaan ratkaisuksi.

   Teimme pikavisiitin eteläsuomeen viikonloppuna, sen tuiskuisan torstain jälkeen. Saldona on että Pasi ja Iina jäi Lohjalle anoppilaan, ja tulevat joskus viikonloppuna kotiin. Saan siis leikkiä yksinhuoltajaa tämän viikon. Eka päivä pulkassa ja ihan samalla tavalla nuo jäljellä olevat tyttäret saa hermot kiristymään, että ei juuri muutosta sen suhteen. Yörauhaakaan ei ole, kun Aada majoittautuu isänsä paikalla ja viime yönä potki mua selkään, kun kääntyi nukkumaan toisinpäin sänkyyn, siinä aamuneljän maissa, tietenkin.

   Erkkiä ei ole näkynyt. Toivottavasti on vain ottanut nokkiinsa poissaolostamme ja palaa viimeistään huomisaamuna. Ikävämpi vaihtoehto on se, että on jäänyt ikuisille poluille.