Eilen iltamyöhällä tuli suruviesti. Pasin pappa on kuollut. Uutinen oli jo ihan odotettu, koska Pappa oli ollut kauan huonossa kunnossa, mutta eipä silti kivalle tunnu. Oona, tämä älykkömme totesi aamulla kun viesti kerroin: -No, ei se haittaa. Sehän voi olla Leo-papan kanssa siellä taivaassa. Ja jäähän mulle, sitäpaitsi, vielä Vaari ja Juha-pappa.

   Kunpa sitä vois kaikki ajatella asian tuolla tavalla.

   Kävin tänään viemässä työhakemuksen Rautiaan. Hirvittää oikeastaan näin jälkikäteen. Siis jos vaikka satunkin sinne pääsemään. Se näillänäkymin tarkoittais sitä että Pasi jäis ensin vanhempainvapaalle ja sitten isyysloma siihen päälle ja sitten vielä kesälomansa. Jos meidän perhettä ei siis kesällä näy missään niin istun sitten siellä Rautiassa, kassan vartiana. Aika epätodennäköistä että sinne pääsen, vaan eihän sitä koskaan tiedä. Ja ainakin panostin siihen (vapaamuotoiseen) hakemukseen aika lailla. Enhän mä mitään tuollaista paperia osaa kovin vapaamuotoisesti tehdä kun on kerran oppinut kunnolla tekemään. Siis täydellisyydentavoittelua.

   Niin muuten SIKA-päivät on Ylivieskan Kärkkäisillä tällä viikolla!! Siis kaikki nyt joukolla sinne ihmismassaan pyörimään. Ja LAPSET kannattaa ottaa mukaan jotta hermot menee viimeistään ovista sisään mennessä! No, nyt oli sentään aika hyviä "porkkanoita" saaneet mainokseen.